TOKO
Toko on ollut ja on minulle kaikista rakkain laji ja siksi Paavonkin harrastamisen pääpaino on siinä. Vuonna 2012 aloitimme siis kisauramme ja varsin mukavastihan se sujui.
Alokasluokassa käytiin yhden ainoan kerran: tammikuussa saatiin n. 190 pisteen arvoinen ykköstulos ja luokka oli sillä lusittu.
Avoin luokka korkattiin toukokuussa, heti eka yrittämällä reilu ykkönen. Toukokuussa käytiin hakemassa kisarutiinia myös toisesta kokeesta joka meni ihan vituralleen ja sieltä kolmostulos. Kesäkuussa osallistuimme Tokon SM-kisohin, olimme Tendingin joukkueessa ja saimme avoimesta siellä ykköstuloksen, 172,5 taisi olla pistesaldo. Olin todella tyytyväinen! Koska voittajaluokan liikkeet olivat vielä alkusyksystä kesken, kävimme hakemassa kisarutiinia vielä yhdestä avoimen luokan kokeesta, sieltäkin reipas ykköstulos ja TK2-koulari.
Voittajaluokassa kisasimme ensimmäisen kerran lokakuussa. Heti ensi yrittämällä saimme ykköstuloksen, marraskuussa oli toinen yritys ja sieltäkin tuloksena ykkönen. Kolmannenkin kerran kävimme kokeilemassa, niinikään marraskuussa omassa tutussa treenihallissa, sieltäkin ykköstulos ja näinollen TK3-koulari.
Loppuvuosi ollaan keskitytty työstämään EVL-liikkeitä ja kisastartti tapahtuu tammikuun loppupuolella.
AGILITY
Kuten monesti olen todennut, agilityn treenaus on jäänyt pahasti tokon jalkoihin. Osittain ajanpuutteesta, osittain treenipuitteiden takia ja osittain ohjaajan oman motivaation puutteen takia. Keväällä treenasimme Agilityakatemialla, josta siirryimme seuravaihdon myötä BAT:n treeniryhmään, jossa treenasimme loppukevään ja syksyn vuodenvaihteeseen asti. Totesin kuitenkin, että lähes viikottain vaihtuva kouluttaja on tässä vaiheessa osaamista minulle enemmän sekoittavaa kuin hyödyllistä ja uutta antavaa, joten pitkään mietittyäni ilmoitin seuralle jääväni kevätkaudeksi pois ryhmästä ja katson tilannetta uudelleen syksyllä. Menen takaisin Juhalle nyt ainakin 12 kerran ajaksi ja sitten loppukeväästä ehdimme toivottavasti Jaakonkin kanssa yhdessä aksaamaan, kun ulkokentille taas pääsee ja tilaa on enemmän ja kun syksyn ryhmät alkaa, yritän todennäköisesti sitten taas saada Paavolle ryhmäpaikan oman seuran treeneistä.
Ekat kisat kisasimme syyskuun lopussa Lohjalla, toiselta radalta hienosti nollavoitto. Joitakin räpellyskisoja mahtui myöhäisempään syksyyn, sitten marraskuussa oman seuran kisoissa Jaakko ohjasi Paavolle nollavoiton ja vielä itse pystyin samaan vuoden vikoissa kisoissa Vuokkosilla. Eli kolme nollavoittoa Paavolle ykkösistä ja se tietysti tarkoitti sitä että matka jatkui kakkosiin, jossa kyllä varmaan ollaan ja pysytään hetken aikaa. No, eipä ole ihan näillä näkymin kisastarttejakaan tiedossa.
Vellu ja Roope voivat myös hyvin, Vellu kävi keväällä muutamissa agikisoissa, mutta on käytännössä jo kaikesta harrastamisesta eläköitynyt.
Entäs sitten 2013? Vaikea sanoa vielä. Pyrin välttämään kauhean suurien ja mahtipontisten tavoitteiden asettamista, kun koskaan ei mistään tiedä. Treenailua tietysti jatketaan ahkerasti molemmissa lajeissa ja EVL tosiaan korkataankin nyt jo aika pian. Toivottavasti saadaan kevään mittaan kisastartteja ja niitä ykkösiäkin, mahdollisesti voisi ajatella myös SM-kisoja, jos se ykkönen meille ajoissa heltiää. Katsotaan. Valmennusrenkaaseen en aio keväällä hakea. Agikisoissa käydään sen mitä tokolta ja muulta elämältä ehditään ja tehdään muutenkin sitä mikä hyvältä tuntuu.
Life is what happens to you while you are busy making other plans.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti