Aamulla Ojangossa lenkillä ja olihan se vähän treeniäkin otettava. Paavo treenasi agikentällä keppejä, kolmella verkolla, tehtiin eri sisäänmenokulmista. Kesti hyvin myös ohjaukseni ns. vaikeammalta puolelta, eli siltä puolelta, jolla verkkoja ei ole (kaikki verkot ovat samalla puolella).

Vellu pääsi hommiin toko-kentällä. Vähän seuraamista, ruutua, luoksetuloa jne. pientä. Intoa kyllä piisaa, siitä pojasta ei patterit lopu!

Paavo tokoili iltapuhteena (olipas syksyä ”parhaimmillaan”: sateista ja pilkkopimeää – yäk!)

luoksetulon stoppeja kierron kautta.

noutoa. Vauhtinouto, toistolla sivulletuonti ja vielä sivulletuonti + kierto ja vauhtipalkka.

ruutua. Lähempää targetille, sitten kauempaa ja vielä tyhjään ruutuun, nämä hyvin!

sivulletuloja. Aika ok!

Tänään ajelin Paavon kanssa aamulla Söderkullaan, jonne olin sopinut treenitreffit Oilin kanssa. Paavon Meg-äiskä oli menossa treenaamaan T-porukan kanssa ja Paavo treenasi sitä ennen. Ihan kiva, ei ollut vielä niin kovin kuuma!
Tehtiin pääasiassa vauhtiliikkeitä, koska ne ovat nyt olleet hieman ongelmallisia optimaalisen vauhdin suhteen. Paavo kyllä menee, mutta ei tarpeeksi voimakkaasti. Tähän toivoin saavani ratkaisuja - ja sainkin.

Noudossa, ruudussa, merkissä ja luoksetulossa rikotaan nyt reilusti rutiineja ja otetaan mukaan kaikenlaisia yllätyksiä ja pikku killereitä, jottei Paavolla ole enää aikaa lompsia omaan tahtiinsa luottaen, että siitä saa heti palkan ja minä seison jossain odottamassa. Sain oikein hyviä vinkkejä ja tehtiin em. liikkeisiin muutamia kivoja harjoituksia, joita toden totta lähdetään nyt työstämään ja kasvattamaan intoa ja vauhtia. Kaikki tylsä ja rutiininomainen jää nyt ihan pois ja otetaan vaan vauhdikasta ja kivaa! Siinä sivussa tottakai tehdään myös pikkujuttuja, mutta pieni asennekuuri on nyt paikallaan, myös minulle joka mielelläni hinkkaisin kaikkea pientä, sitä voin tehdä Vellun kanssa.

Kiitos Oili ja Pete neuvoista ja treeniavusta, oli oikein hyödyllistä!
Jäin vielä katselemaan aikuisten T-koirien treenailua ja se jos mikä vasta avartavaa olikin, onneksi jäin ja pitäisi käydä enemmänkin vain seuraamassa treenejä!

Kotona iski valtaisa "lomanaloitusväsymys", joka mulle tulee ihan aina kun kesäloma alkaa. Nukuin kolme tuntia sohvalla, välillä heräsin, mutta en vaan kerta kaikkiaan jaksanut nousta ja sitten vaan jatkoin unia! Tylsää, mutta ihan normaalia. Nyt se väsymys on nukuttu pois.

Illalla jatkettiin toko-treenausta. Olin sopinut treenitreffit Marin ja cockereiden kanssa tänne meidän kulmille. Otin myös Vellunkin mukaan treenaamaan ja se sai mun koirista kunnian aloittaa!
Vellun kanssa tehtiin seuraamista. Palkkasin perusasennot. Ajoittain siistiä ja ajoittain karmeeta kaahottamista. Blaah. Ihan perussettiä, tarttis niin pirusti treeniä, että pysyisi jonkinlaisessa kuosissa. Sitten luoksetulo. Palkka ensin stopista (takapalkka), sitten jatkettiin seisomasta maahan ja takapalkka ja vielä maasta sivulle, joka olikin kaikista vaikein, kun pallo oli takana. No, niin kauan sitä hinkattiin, että rupesi sujumaan. Pallomaanikko Vellu kun ei ihan helpolla luovu ajatuksesta takana olevasta pallosta. Kolmantena liikkeenä ohjattu nouto. Vasen puoli ensin, siinä merkki ok. Nouto hyvä, perusasento vino. Oikean puoleista kapulaa noudettaessa merkki huonompi ja uusin sen kerran. Loppuperusasento vino.

Sitten Paavalin vuoro. Aloitettiin kiertoleikillä, yritin pikkuisen kasvattaa etäisyyttä, mistä lähettää kiertoon. Palkaksi leluun. Sitten noutoa, kierron kautta ja karkuun juosten. Olihan vauhtia! Hyppynouto metallilla kierron kautta ja sitten perus hyppyä. Vähän meni esteen sivulle, kävin näyttämässä paikan ja sitten meni hyvin! Muutamat perusasennot lelulla palkaten ja loppuun paikallaolot, jotka hyvin!

Aamupäivällä kyläilimme ystäviemme luona, Vellu ja Paavo saivat riekkua koirakavereiden kanssa ja kivaa oli! Nautiskelimme kahvit auringonpaisteessa terassilla - ihanan lämmintä, kyllä se kesä sieltä tulee!

kaverukset Paavo ja Casper

Päivän treeniosuus oli vuorossa illalla, olin sopinut Jaakon ja Hopen kanssa treenitreffit, oltiin lähikoululla, jossa sielläkin huomaa kevään alkaneen: lasinsirua oli ilmestynyt kentälle sinne tänne, joten täytyy olla aika varovainen jos siellä treenailee. Menin sen verran ajoissa, että ehdin vähän ottaa Vellun kanssa treeniä ensin. Joskus on "terapeuttista" treenata ns. valmiin koiran kanssa, Paavon kanssa kun tehdään pikku osia ja pientä piperrystä, niin on kiva ottaa isompia kokonaisuuksia ja kokonaisia liikkeitä välillä. Ja hirveä kisakuumekin olisi, mutta täytyy katsoa mitä sen kanssa tehdään. Ehkä odottelen jonnekin loppuvuoteen, jolloin Pave mahdollisesti starttaa, tai sitten työstän Vellua että pääsisi kisaamaan tässä joskus. Vellun kanssa otettiin ruudun paikkaa, merkkiä ja seuraamista. Seuraaminen oli erityisen ilahduttavaa, sillä Vellu seurasi täysin hiljaa! Ihana tunne! Tein pitkän pätkän ja kehuin suullisesti kun teki hyvin, yhtään ei kiihtynyt vaan seurasi oikein keskittyneesti ja Velluksi ihan kohtuullisella paikallakin. Mukavaa!

Pentusten treeneissä treenattavaa riitti, olin jakanut treenin kahteen osaan.

luoksetulo. Tuli oikein hyvällä vauhdilla, tokalla kerralla juoksin karkuun, jolloin vauhti parani entisestään. Jaakko sanoi Paavon olleen tosi lähtökuopissa koko ajan, mikä on hyvä, nyt on selkeästi tullut ajatusta kovaa juoksemiseen ja hissuttelu jäänyt vähemmäksi!

ruutu. Super! Jaakko leikki Paavon kanssa, vei lelun ruutuun ja minä päästin perään. Paavo juoksi tosi kovaa suoraan ruutuun, ei ehtinyt yhtään kyttäillä ruudussa olevaa lelua!

hyppynouto. Työstetään sitä, että vaihtaisi kapulan vasta paluuhypyn jälkeen.

tasamaanouto. Tämä hyvin ja vauhti vaan parani karkuunjuoksusta!

ohjattu nouto. Hyvin malttoi seistä merkillä. Saisi mennä lelulle ehkä voimakkaammin, mutta eiköhän sekin sieltä tule aikanaan. Tai olisko nami sitten tässä toimivampi, en tiedä..

tokassa setissä oli rauhallisempaa menoa:

seuraaminen. Tämä jees. Samoin käännökset jne.

kaukot.

maahanmeno. Nyt otin namilla, pitäisi ottaa lelulla, että saisi voimaa liikkeeseen.

paikallaistuminen. Lyhyesti, vähän koululla melskaavat mopopojat aiheuttivat katselua.

Kaikista vaikein osuus taisi olla katsekontaktin otto ja pito kun Hope otettiin autosta, hyvin pennut kuitenkin siitäkin selvisivät! Sitten vielä ammuttiin pennuille, siinä ei mitään ihmeellistä tälläkään kertaa.